Otteita tyrnäväläisistä tarinoista

21.08.2017, 05:09

On juhannusaattoilta Tyrnävän korvessa, ilma on kaunis ja aurinkoinen. Pilvettömällä taivaalla lentelee kiuruja ja pääskyset saalistavat hyönteisiä liitäen pihan poikki ristiin rastiin.

Juho ja Kaisu ovat käyneet saunassa ja siirtyneet saunakahvittelun jälkeen ulos nauttimaan kauniista kesä säästä. Nuorimmat lapset, Raili ja Matti pyöräilevät talon ympärillä ja haluaisivat mennä vähän ajelemaan isolle tielle. Lupa tuli sillä ehdolla ettei mennä pitkälle ja että takaisin tullaan sitten ajoissa Siinä portailla hiljaa istuskellessa kuuluu välillä kaukaa heikosti haitarin soittoa. Se kantautuu varmaankin Keskikylän tanssilavalta, joen varrelta.

- Tiällä sitä nyt istuskellaan, Juho toteaa. - Monet mutkat on käyty, ennen ku tänne on tultu. Oha se vähä erlaist, ku enne Karjalas, mut hyvihä se on alkant männä elämä tiälläkkii, vaik usseiha se tulloo mielee se kot Karjalas. Oha meil hyvvii nuapureit tiälläki, ja hyvin toimee on tultu kaikkiin kans. Vaik meijän puhe onkii vähä toisenlaist ku heijän, ni hyvihä myö juttuu on tultu, ja oha Liäper täs lähel kans sielt Karjalast, ni voijjaa huastella vähä samal murteelkii. Eiks heiän kotpaikka se Lumvuara olt sielt Juakkiman lähelt, mikä ol nuapurpitäjä. Ka niihä se tais olla, ja oha tuol Korhoset ja Silvennoiset Temmeksen puolelt ja Siitoset tuos Keskikyläl ja muitakii.
- Pittääki tehä vähä sultsinoin kuorii valmiiks, ku se Korhoneha lupas tulla pistäimää, Kaisu sanoo.

Istuvat siinä mietteissään vähän aikaa ja alkavat jälleen, ties monettako kertaa, muistelemaan mennyttä aikaa.

- Muistat sie viel mis myö tavattii, Juho kysyy.
- No jo tokkiisa mie sen muistan, sielhä se ol Airanteen rannal.

He istuvat hiljaa ja syventyvät taas mietteisiinsä. Se oli kaunis kesäilta, kun Juho oli muutaman poikakaverinsa kanssa kävelemässä Sortavalassa, Airanne-järven rannalla. He kuulivat laulua ja naurua vähän matkan päässä olevalta hiekkarannalta.

Siellä nuoriso kokoontui usein laulamaan ja leikkimään piirileikkejä. Pojat olivat juuri armeijan käyneitä nuoria miehiä ja kaunis luonto ja nättien tyttöjen näkeminen kiinnosti. Niinpä pojat liittyivät mukaan karkeloihin. Juho oli katsellut monesti yhtä iloista tyttöjoukkoa ja varsinkin sitä yhtä nättiä ruskeasilmää, jonka katse tuntui usein myös hakeutuvan häneen. Kun alkoi leikki nimeltään viimeinen pari uunista ulos, niin se sama tyttö sattui usein pariksi ja vähitellen paremmin tutustuttuaan he huomasivat viihtyvänsä yhä paremmin yhdessä. Niinpä myöhemmin, Kesäilta Juhon ja Kaisun kotiportailla 20 tavattuaan useammin, he alkoivat suunnittelemaan yhteistä tulevaisuutta. Yhteinen taival alkoi 1928 kun heidät vihittiin. Yhteinen asunto löytyi Sortavalan Vakkosalmelta. Eila-tyttö syntyi siellä v 1931...

Matti Tolvanen
Muistojen tulva VII - Tyrnävän Korvessa ennen vanhaan, s. 19 (Lue kirjasta koko tarina)


Ei viestejä
(*) Vaaditut kentät
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
Evästeiden tiedot
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
OK, ymmärrän